Muistan olleeni hyvin nuori, kun olen kokenut ensimmäistä kertaa jotain selittämätöntä, suorastaan yliaistillista. Teinivuosien palavalla ehdottomuudella totesin ottavani selvää ihmisestä, kysyin: "Mikä tämä ihminen" oikein on?" 

Telinevoimistelu maajoukkuetasolla nuorena ja sitä seurannut maailmanmatkailu johdattivat minut astangajoogan pariin vuonna 2000 ja se oli kuin kotiinpaluu. Leikattu polvi, joka oli mennyt rikki tuplavoltin alastulossa, pääsi kuntoutumaan samalla kun mieli tyyntyi ja henki avartui.

Sillä tiellä koen olevani edelleen.

 

Intia ja Mysore kutsuivat muutaman vuoden jälkeen, joogaharjoitus muuttui intensiivisemmäksi ja opetusluvan myötä 2010  opettaminen nousi oman harjoituksen rinnalle. Ammattikin oli jo  vaihtunut matkailualalta hoitoalalle, urheiluhierojaksi vuonna 2008 ja näin yrittäjyys astui kuvoihin. 

 

Oppijuuden kaipuu vei kuitenkin Yogagurukulaan (yogagurukula.in) Vijaya Manjan oppiin vuonna 2011, se oli toinen kotiinpaluu ja siitä tulikin koti yli kymmeneksi vuodeksi. Siellä alkoi myös uudenlainen ajanjakso, jossa henkinen, veedinen elämäntapa sai vahvistua opettajan seurassa ja kaiken arjen tohinan keskellä. 

​

Gurukula tarkoittaa kirjaimellisesti gurun kotia, pientä veediseen perinteeseen vahvasti nojaavaa yhteisöllistä henkistä koulua. 

Yogagurukulassa opiskellaan joogan kaikkia osia, varsinkin neljää ensimmistä sekä filosofiaa, sanskritia ja erilaisia meditatiivisiä harjoituksia. Kaikki tekstit myös opitaan resitoimaan eli chanttaamaan. Ennenkaikkea se on yhdessä tekemistä ja oppimista, opettajan kanssa avoimesti elämistä.

Ja sitä mitä ei teoriassa opi, Intia kyllä kouluttaa käytännössä. Suomi ja Intia ovat monessa asiassa vastakohtien maat. Intia opettaa kärsivällisyyttä ja elämään luottamista.

​

Nykyään vietän aikaa Suomessa, opiskelen kraniosakraaliterapiaa vuodesta 2020 alkaen (ADV1), olen nauttinut paluusta juurilleni, vanhaan tuttuun kulttuuriin ja Luontoon. 

Opettamisessa koen olevan tärkeää harjoittelijan oman henkilökohtaisen tien myötätuntoinen tukeminen, kuunteleminen ja rehellinen läsnäolo. 

​

Arjen harjoitus on uskaltaa olla läsnä hetkessä.

Uskaltaa olla suunnittelematta ja hallitsemasta liikaa. 

Uskaltaa olla paljas itsensä. 

Uskaltaa.

Olla.

​